Muutokset kaupankäyntiprosesseissa Verkkokauppa on tuonut uuden mahdollisuuden pk-yrittäjille ja myös Suomen talouselämälle, jossa pk-yrittäjien merkitys on erittäin suuri. Suomi tarvitsee uusia alkuja ja uusia yrittäjiä. Kaupan perustaminen verkossa on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin kivijalkamyymälän, mikä madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja yrittämään. Toki verkkokauppakin vaatii onnistuakseen huomattavia resursseja, mutta verrattuna perinteiseen kauppaan kuitenkin huomattavasti vähemmän.
Verkkokaupan yleistyessä asiakkailla on entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia ostostensa suorittamiseen. Ostoksia voi suorittaa entiseen tapaan kivijalkakaupoissa, mutta yhtä hyvin myös verkkokaupoissa omalla kotisohvalla istuen. Verkkokauppa on avannut monille asiakasryhmille aivan uusia mahdollisuuksia; esim. maalla asuville, vanhuksille, kiireisille perheenäideille, liikuntaesteisille jne. Ostaminen on muuttunut siis tavallaan helpommaksi, ellei sitten koe raskaana sitä, että tuotetta voi/saa hakea entistä useammista ostospaikoista. Tavaraostoksissa yleinen tyyli tuntuu ainakin vielä tällä hetkellä olevan, että tuotevertailut ja tutustuminen tuotteeseen tehdään verkossa, tuotteeseen käydään tutustumassa tarkemmin kivijalkakaupassa ja se ostetaan sieltä, mistä sen edullisimmin saa.
Matkailu- ja elämystuotteiden myynti verkossa on jo arkipäivää. Kivijalkamyymälät ovat lähestulkoon kadonneet katukuvasta, mikä on pakottanut asiakkaat verkkoon. Hintojen vertailu on verkossa helppoa ja sitä edes auttavat myös erilaiset hintavertailu- ja kumppanuusmarkkinointisivustot.
Vanhimmat kansalaiset (kuten oma äitini 79 v) ovat pudonneet kehityksestä ja heidän kohdallaan kaupankäyntipalvelut ovat osin jopa heikenneet. Verkkokauppa on atk:ta käyttämättömien henkilöiden ulottumattomissa. Lapset taas päinvastoin pääsevät verkkokaupan myötä mukaan shoppailun ihmeelliseen maailmaan entistä nuorempina (riippuu toki vanhempien valvovan silmän tarkkuudesta). Vaikkeivat alaikäiset voikaan suorittaa ostoksia, voivat he tutkia valikoimia, vertailla hintoja ja tehdä alustavia ostopäätöksiä vanhempiensa iloksi tai harmiksi.
Perinteisessä kivijalkakaupassa ostokset maksetaan joko käteisellä tai luottokortilla, verkkokaupassa vaihtoehtoja on useampia, mm. korttimaksaminen (käteinen/luotto), verkkopankki (pankkien maksupainikkeet), postiennakko, tilisiirto, laskutus, maksu toimituksen yhteydessä tai lataamalla rahaa ”sähköiseen kukkaroon”. Verkkopankkiasioimisen raju kasvu on edesauttanut myös verkkokaupankäyntiä.
Nykyinen kuluttajasuojalaki mahdollistaa ostosten palauttamisen tai palvelun peruttamisen tietyn ajan puitteissa (14 vrk). Verkkokaupassa pätee sama laki, mutta verkkokaupassa palauttaminen koetaan kivijalkakauppaa helpommaksi. Tämä on aiheuttanut monille yrittäjille ongelmia ja lisäkustannuksia, koska asiakkaat tekevät helpommin ”hutiostoja” tahtomattaan tai tahallaan palauttamisen helppouden vuoksi. Peruuttamisoikeutta ei ole kaikkien tavaroiden ja palvelujen kaupassa, esim. majoitus-, kuljetus- ja vapaa-ajan palveluissa, jotka on sovittu tietyksi ajankohdaksi (esim. loma-mökin vuokraus, konserttilippujen tilaus, lentomatkan tilaus). Verkkokauppaa koskeva kuluttajasuojalaki ja palautusoikeus tulee muuttumaan kesäkuussa, mikä tuo taas uudenlaisia haasteita verkkokauppayrittäjille.
Yksi kaupankäyntiprosesseihin hyvin paljon vaikuttava asia on sosiaalinen media, missä kuluttajat jakavat kokemuksiaan tuotteista ja palveluista, ja missä ne ovat kaikkien luettavissa. Kaupankäynti on muuttunut läpinäkyvämmäksi. Harva varannee enää tänä päivänä matkaa tutustumatta ensin muiden kommentteihin esim. TripAdvisorissa!
Voittajat ja häviäjät
Voittajia kaupankäynnin muutoksessa ovat ne, jotka ymmärtävät kaupan merkityksen kokonaisuudessaan, sekä verkkokaupan että kivijalkakaupan osalta. Verkkokauppaa ei kannata perustaa vain perustamisen ilosta, vaan sille tulee olla selkeä tarve. Verkkokauppa vaatii resursseja ja osaamista. Myös kivijalkakauppoja tarvitaan jatkossakin, joskin pienet, yrittäjävetoiset kaupat saattavat olla tässä häviäjien joukossa. Tosin isotkin kaupat saattavat kaatua tässä rytäkässä, tästä esimerkkinä Anttila-tavaratalot, joita lopetetaan runsain määrin samalla kun omistajayritys Kesko panostaa entistä enemmän verkkokauppaan.
Voittajia ovat joka tapauksessa ainakin kuljetus- ja logistiikka-alan toimijat (esim. Itella ja Matkahuolto) ja pakkausmateriaalien valmistajat, jotka näyttelevät melkoisen suurta roolia verkkokaupan arjessa. Verkkokauppa tuo parhaimmillaan työtä myös monille pienyrittäjille kuten valokuvaajille, kääntäjille jne., joiden apu on tarpeen monessa onnistuneessa verkkokaupassa.
Verkkokaupan menestymisen edellytykset ovat erilaiset riippuen toimialasta; jo nyt voittajakastiin kuuluvat esim. tietotekniikan ja viihteen myyjät (tästä esimerkkinä verkkokauppa.com, joka listautui taannoin Helsingin pörssiin).
Kasvua rajoittavia tekijöitä
Verkkokaupan kasvua rajoittavia tekijöitä ovat pelot onnistumiseen liittyen, osaamisen heikko taso resurssien vähäisyys, passiivisuus ja innovaatioiden vähäisyys. Verkkokauppiaan tulee ymmärtää verkkokauppa kokonaisuutena ja osata lisäksi riittävästi tietotekniikkaa, osata kirjoittaa, ottaa myyviä valokuvia, ymmärtää kaupankäyntiä, logistiikkaa, kaupankäynnin ehtoja jne. Osaamista pitää ostaa ulkopuolelta, jos oma osaaminen ei riitä. Toimiva ja hyvin rakennettu verkkokauppa ei synny hetkessä, vaan se vaatii paljon aikaa ja jatkuvaa päivittämistä.
Monikaan aloitteleva verkkokauppayrittäjä ei uskalla asettaa tavoitteitaan tarpeeksi korkealle eli ei rohkene tähdätä kansainväliseen kaupankäyntiin. Tämähän vaatisi tietoteknisen osaamisen lisäksi mm. vieraiden kielten osaamista. Suomalaisten verkkokauppojen yksi suurimmista haasteista tällä hetkellä on se, että verkkosivusto toimii yleensä vain kahdella kielellä eli suomeksi ja englanniksi, mikä rajoittaa kaupan mahdollisuuksia. Ruotsissa ja Norjassa verkkokaupoissa on hyvin yleisesti jopa 7 kieliversiota, mikä moninkertaistaa asiakaspotentiaalin määrän. Jotta hakukoneet löytäisivät suomalaisen verkkokaupan myös ulkomailla, tulisi käyttää sen maan domainia, mistä asiakkaita haetaan (esim. Saksassa .de). Haasteita lisäävät myös mm. eri maiden erilaiset lait ja kuluttajansuoja, arvonlisäverokäytäntö, toimitusten epävarmuus, henkilötietojen suoja ja maksuliikenteen riskit.
Verkkokaupan asema Suomessa vrt. muualla Euroopassa, USA:ssa tai Japanissa
Suomalainen verkkokauppa pärjää kilpailussa eurooppalaiselle verkkokaupalle - ainakin mikäli asiaa mitataan asiakkaan kuluttamien eurojen määrällä. USA ja Japani ovat edelläkävijöitä Suomeen ja Eurooppaan nähden jo pelkästään huomattavasti suuremman väestöpohjansa ansiosta. Myös historia, ostotavat ja -kulttuuri vaikuttavat tähän.
Eurooppa ministeri Alexander Stubb kertoo 26.4.2012 Helsingin Sanomien digilehden pääkirjoituksessa otsikolla ”Verkkokauppa on Euroopan mahdollisuus” seuraavaa:
Vaikka verkkokauppa on kasvanut Euroopassa viime vuosina nopeasti, vasta 57 prosenttia eurooppalaisista internetin käyttäjistä tekee ostoksia verkossa, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 66 prosenttia. Aivan omaa tietään kulkee Etelä-Korea, jossa internetin käyttäjistä jopa 94 prosenttia ostaa tuotteita verkosta. Yhdysvalloissa jo 50 prosenttia musiikista ladataan internetistä, kun Euroopassa vastaava luku on 19 prosenttia.
Verkkokauppa kasvaa monissa EU-maissa, mutta rajat ylittävä ostaminen on vielä melko vähäistä. On arvioitu, että EU:ssa vain kymmenen prosenttia sähköisestä kaupankäynnistä on rajat ylittävää. Kotimaisten vaihtoehtojen ohella kuluttajan olisi voitava kääntyä myös muiden EU-maissa toimivien verkkokauppojen puoleen edullisempien hintojen, paremman laadun ja laajemman tuotevalikoiman toivossa.
Ja Stubb jatkaa:
Vuosi sitten, kun Suomessa selvitettiin digitaalisten sisämarkkinoiden vaatimatonta kehitystä, esiin nousivat ehkä hieman yllättäen suomalaisten yritysten passiivisuus, varovaiset asenteet ja suomalaisen tietoliikenneinfrastruktuurin taso, joka nykyisellään laahaa jäljessä EU:n keskiarvoon verrattuna. Kun kuluttajat suhtautuvat verkkokauppaan aina vain positiivisemmin, kotimarkkinamme jäävät muualta tulevien yritysten vallattaviksi. Tästä kärsivät myös kotimainen sisällöntuotanto ja innovaatiot. Tähän Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa. Vahvan osaamisen maana Suomi kuuluu luontevasti digitaalisten sisämarkkinoiden etujoukkoon. Sijainniltaan syrjäiselle maalle digitaalinen toimintaympäristö tarjoaa selvää tasoitusta, mikä on antanut Suomelle aiheen olla EU:ssa aktiivinen asian edistäjä.
Tästä on päästy eteenpäin. TNS Gallup uutisoi verkkosivullaan 10.3.2014
Verkkokaupan kasvu ei näytä hiipumisen merkkejä
Tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa kasvoi Suomessa viime vuonna lähes 9 prosenttia, selviää tuoreesta Verkkokauppatilastosta. Kolmessa vuodessa verkkokauppa on kasvanut liki viidenneksen. Verkkokaupan yleistyminen on lisännyt kaupan kansainvälistä kilpailua. Tärkeää onkin nyt pitää huolta kotimaisten kauppojen kilpailukyvystä.
…
Verkko-ostoissaan suomalaiset yltävät Pohjois-Euroopan kärkisijoille. Eurooppalaisen vertailun mukaan suomalainen verkkokauppa-asiakas kulutti vuonna 2012 verkko-ostoksiin keskimäärin yli 1 900 euroa, kun pohjoiseurooppalaisten keskiarvo on vajaat 1 600 euroa. Eniten Pohjoismaista verkkoon törsätään Norjassa.
Lähteet:
Mikkola Kirsi, MSL14 luentoaineisto 26.-27.3.2014
Helsingin Sanomien digilehti 26.4.2012 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1305560714295
TNS Gallupin verkkosivut 10.3.2014 http://www.tns-gallup.fi/uutiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti